Kardemumman talossa hullutellaan

Osallistun kolmatta kertaa Kesäyön hullutukseen. Jokaisella kerralla sarjani on ollut sukkasarja ja niin tänäkin vuonna. Kaksi ensimmäistä olen saanut kunnialla päätökseen ja sukat valmiiksi sekä jonkun muunkin työn vielä tehtyä ennen heinäkuun loppua. Sukkani ovat olleet pääasiassa ohuista langoista kudottuja aikuisten kokoisia sukkia, muutamat paksummat sekä lastensukat ovat mahtuneet joukkoon.

Tänä vuonna minua hidastaa jonkin verran suurremontti 2700 m2 puutarhassamme. Se on minun toinen rakas harrastus ja olemme tehneet siellä tänä keväänä jo vaikka mitä. Siitä huolimatta on jo muutamat sukat valmistuneet. Mutta ei tietenkää vielä hullutussukkia. Mietinkin pitkään osallistunko laisinkaan, mutta en sitten kuitenkaan malttanut jättää väliinkään. En asettanut itselleni suuria tavoitteita, kunhan saan aloitukset tehtyä. Jatketaan sukkien parissa sitten syksymmällä hissukseen. Tiedän rajoitukseni tälle vuodelle ja olen sopeutunut siihen. Mutta poiskaan en voi olla. On tämä niin hauskaa!

En suunnittele etukäteen, millaisia sukkia teen. Otan aina sukkalankalaatikkoni esille ja valikoin sieltä mielialan ja tarpeen mukaan sukkalangat joista hullutussukat syntyy. Joskus vapaana olevat puikkokootkin hieman ohjaavat valintojani. Aikaisemmista hullutuksista voi lukea blogistani Kardemumman talo.